Saimme jätteiden lajittelukeskuksen ostettua ja ihan asennettua. Asunnossa oli ostettaessa vain yksi ainoa roska-astia (karmaisevaa), joka ei täytä meidän perheen kierrätyskriteereitä laisinkaan. Allaskaappi on valitettavan - säälittävän pieni, joten lasi, paperit ja pahvit täytyy vastedeskin kerätä johonkin toisaalle. Todennäköisesti viereiseen kaappiin. Nykyisessä asunnossa ne kerätään valtaviin Ikean ostoskasseihin, mutta tässä asunnossa keittiö ei ole tarpeeksi iso moiseen toimintaan. Mutta sentään biojätteet, tölkit ja metalli saivat nyt omat ihkauudet kipot. Pitääpä muistaa ottaa selvää lähimmistä kierrätyspisteistä.
 |
| Jätevaunu <3 |
Tuulikaapissa ei ole minkäännäköistä sähköä valaistusta varten, joten ratkaisimme valaistusongelman Osramin nerokkaalla lamppusysteemillä. Toimii pattereilla, mikä on tietysti sääli: Täytyy ostaa kolmen aan akkuja ja niille laturi. Mutta liiketunnistuksesta plussaa. Eikä hintakaan hajottanut kukkaroa: alle 15 euroa. Ovisilmä tekisi vielä mieli hankkia, mutta isännöitsijää on jo vaivattu niin paljon, että uskaltaakohan tuohon enää lupaa kysyä..
Tänään on käytetty hiomakonetta seiniin, siis niihin keltaisiin ja vihreisiin, joiden alaosa on pakkeloitu jollain ihmekamalla, joka lähtee vain nauhahiomakoneella tai rälläkän hiomalaikalla. Tasohiomakone vain ärisi seinälle sen sijaan, että olisi tehnyt jälkeäkään tuohon outoon pakkeliin. Pakkeli tuntui sormissa tahmealta, vaikka on varmasti ollut seinässä sen kymmenen vuotta - vähintään.
 |
| "On se perkele, kun seiniin täytyy nauhahiomakonetta käyttää!" |
Rälläkästä tuli mieleen, että sitä käytettäessä palohälyttimet riemastuivat vallan kovasti. Sääli sinänsä, se olisi ollut paras keino selvittää erittäin paksut kohdat omituista pakkelia. Emme kuitenkaan kehdanneet naapureita pelotella jatkuvalla piipityksellä. Verkkovirrassa kiinni olevat palohälyttimet ovat siitä kehnot, ettei niitä voi tilapäisesti hiljentää...
Sitä kipsipölyä on joka paikassa. Sitä siivotaan koko ajan pois, mutta siitä ei vaan pääse eroon. Imuriparka on puolikuollut. Tosin sepä ei mikään raksaimuri olekaan, vaan normaali koti-imuri, joka päivitettiin tosiaan tuolla paperipussilla kestämään hienojakoisempaa pölyä. Olisi kai tuommoisen rakennusimurin voinut vuokratakin, mutta eipä tullut mieleen. Meillä on muuten kahvinkeittimellä käyttöjen välissä muovikassista tehty huppu.
Pikkumakuuhuoneen seinät ovat toivottavasti siinä kunnossa, että se voidaan tehdä valmiiiksi pian. Sitä tarvitaan viimeistään siinä vaiheessa, jos (ja kun) remontti venyy (näiden jatkuvasti seuraavien yllätysten johdosta) ja nykyisen asunnon hallinta-aika loppuu... jossainhan on asuttava.
Päätettiin repiä kaikki verholaudat alas ja laittaa verhotangot. Tasoitustyö lisääntyy, mutta lopputulos toivottavasti kestää ajan hammasta paremmin kuin 60-lukulaiset jättiverholaudat. Keittiön mini-ikkunasta lähtee rikkinäinen kaihdin ja tilalle tulee trés chic bambuverho. Tai jotain halvempaa.
Yritimme etsiä jotain maalia, jolla tehdä samanlainen "nyppykatto" kuin näissä 60-luvun halpabetonitaloissa on. Meillä on nimittäin keskellä olohuonetta nyt "nypytön" katto johtuen puretusta seinästä, samoin jokaisen poisrevityn verholaudan "takana". Kuulimme Palokan K-raudassa (jossa on muuten erinomainen palvelu), että jonkinlaista korjaussuihketta on. Toivomme. Aamulla käymme RTV:ltä ja Värisilmältä kysymässä.
Olemme kuulemma neljäntenä autopaikkajonossa. Toivottavasti autopaikka irtoaa ennen talvea, muuten on perheen ranskatar ongelmissa pakkaslähtöjen kanssa. On se tuo uusi asunto-osakeyhtiölaki niin hieno asia.. sen yhteydessä tuli muutos mm. tähän autopaikkajuttuun: Omistaja-asukas on nyt "laskettu vuokralaisen tasolle". Vielä on ymmärtämättä, mitä hyvää tuossa laissa on - se kun on meille tuonut pelkästään lisäharmia ja rahanmenoa.
Testattu: Lidlin Enebacken (?) lihapullat. Ellei eniten, niin ainakin tarpeeksi lihaa - eikä seuraavana päivänä flatuloi säilöntäkaasumaisia hajuhaittoja.
Vammat: Viimeistä väliseinän tukipuuta repiessään Karvanaama veti koko hökötyksen päälleen ja tuli tikkailta alas rytinällä. Kyynärpää näytti illalla mukavan mustalta. Perheen kaunistuksen ranne on vieläkin koulutusta vaille lääkärin papereilla arvioituna kovin jännetuppitulehduksellinen ja peukalo rasitusvammainen. Mutta olihan tuo jo aikakin opetella käyttämään vasenta kättä.